22.1.2015

Hintasota osoittaa yhteiskuntamme nyrkkisäännöt päätöksenteosta

Olen seurannut mielenkiinnolla viime päivien keskustelua vähittäiskaupan hintasodasta. Viime viikonloppuna S-ryhmä kertoi alentavansa muutamien satojen tuotteiden hintoja pääasiassa Prismoissa ja osin myös S-marketeissa. Ilmoituksen jälkeen Suomi vuorotellen ihastui ja vihastui moisesta päätöksestä. Kun maanantaiaamun kahvit oli juotu ja tunteenpurkaukset tyynnytetty, vähittäiskaupan toimijoidemme liiketoimintaa alettiin ruotia kirurgisella tarkkuudella. Tuntuu, että kyseessä on melkein kansantalouttamme horjuttava päätös.




Alkuviikon aikana palstatilaa lohkesi ainakin seuraaville ajatuksille:
  1. Hintojen laskun myötä paljastui, että hinnat ovat olleet takavuosina aivan liian korkeita. Kauppiaat ovat tehneet tiliä törkeän korkeilla katteilla.
  2. Kyseessä on pelkkä markkinointikikka. Hintoja laskettiin vain häviävän pienessä osassa tuotteita. Todellinen hyöty kuluttajalle on pieni.
  3. Hintoja laskettiin vain suurissa marketeissa. Alhaisempien hintojen houkuttelemina asiakkaat siirtyvät pienistä kaupoista suuriin kauppakeskuksiin. Tämä on pienten lähikauppojen loppu.
  4. Hintoja laskettiin pääosin epäterveellisten elintarvikkeiden osalta. Hintojen alennuksista ei ole mitään hyötyä, mikäli haluaa valmistaa vähänkin erikoisempaa tai terveellisempää ruokaa.
  5. Kaupan työntekijöiden asema huononee, koska hintojen lasku jäädyttää palkat. Toivotut investoinnit uusiin ja olemassaoleviin myymälöihin vähenevät, jolloin työpaikat eivät ainakaan lisäänny eikä myymäläverkosto kehity.
  6. Hintojen laskemisen takia valtio nostaa arvonlisäveroa. Todellisuudessa hinnat siis nousevat.
  7. S-ryhmä sohaisi ampiaispesää. Hintojen lasku johtaa hintasotaan, jossa häviävät kaikki osapuolet. Yhteiskuntamme kannalta toimijoiden välinen kauhun tasapaino on turvallisempi vaihtoehto kuin hintasota.
  8. Hintojen lasku romuttaa kestävän kehityksen, koska asiakasvirrat kaupan suuriin myymälöihin pakottavat meidät kohti vähemmän ekologisia liikenneratkaisuja.
En ole vähittäiskaupan asiantuntija, joten en osaa arvioida lukemieni ajatusten todenperäisyyttä. Aiheesta virinneen keskustelun ydin on kuitenkin minullekin hyvin tuttu. Siitä voi nimittäin lukea suomalaisen yhteiskunnan harmaaseen peruskallioon ankkuroidut ikiaikaiset johtamisen perusperiaatteet. Niiden ohjaava vaikutus on läsnä kaikessa päätöksenteossamme.

Sääntö numero yksi: älä muuta mitään

Mitä jos S-ryhmä olisi ilmoittanut nostavansa muutaman sadan tuotteen hintoja? Entä jos hintoja olisi muutettu pienissä lähikaupoissa eikä Prismoissa? Uskon, että kohu olisi ollut ihan yhtä suuri. Ensijärkytyksen jälkeen kansakunnassamme olisi alkanut semiakateeminen todistelu kaupan tilanteesta, puolesta ja vastaan.

Johtamisen kannalta koko asiassa ei ole olennaista hintojen nostaminen eikä laskeminen vaan ylipäätänsä päätös, joka saa aikaan muutoksen. Keskustelusta voi nähdä, että yhteiskunnan mielenrauhan kannalta parasta on olla päättämättä mitään. Jos on pakko tehdä päätös, niin päätettäköön olla muuttamatta mitään.

Sääntö numero kaksi: älä tee päätöksiä, jollet tiedä kaikkea

Jos joudut rikkomaan sääntöä yksi, huolehdi, että ymmärrät mitä olet päättämässä. Jokaisen päätöksen epäsuorat kerrannaisvaikutukset on ymmärrettävä kuin kaaosteoriaa tarkasteleva huippumatemaatikko, jottei päätöksemme osoittaudu kansakuntamme edessä virheelliseksi.

Olennaista esimerkiksi vähittäiskaupan parin sadan tuotteen hintojen muutoksessa ei ole näiden alan yritysten liiketoiminta vaan mitä ilmeisimmin päätöksen vaikutukset lastemme hyvinvointiin heidän loppuelämänsä ajan. Ihmettelemme mielipideosastoilla, miten ketjujen johtajat voivat tehdä tällaisia päätöksiä ilman, että niiden vaikutukset tutkitaan kolmen riippumattoman tutkimuslaitoksen toimesta? Johtajat tuomitaan, jos päätöksestä seuraa jotakin odottamatonta.

Tehdään päätöksiä

Arvostan todella suuresti S-ryhmän viikonlopun ilmoitusta ja myös muiden vähittäiskaupan ketjujen toimia samassa yhteydessä. Ei hintojen muutos vaan se, että yritykset tekivät päätöksiä. Arvostan myös sitä, että päätöksestä kerrottiin isosti julkisuuteen, vaikkei kyseessä ollutkaan mikään maailmaa mullistava uutinen. Ymmärtääkseni vähittäiskauppa on monen muun alan tapaan murroksessa kulutustottumusten ja liiketoimintalogiikan digitalisoituessa. Liiketoiminta on tilanteessa, jossa tärkeintä on tehdä päätöksiä ja pitää niistä avoimesti mahdollisimman suurta ääntä.

Vähittäiskaupan suuret toimijat lienevät aitiopaikalla myös erilaisten Suomi nousuun! -teemojen kannalta. Valitettavasti Suomi ei nouse, jos alistumme johtamaan sitä ja yrityksiämme Jukolan korpimetsistä kumpuavien nyrkkisääntöjen mukaisesti. Päin vastoin. Jokaisen johtajan on noustava kapinaan tekemällä päätöksiä. Joka ikisen päätöksen on muutettava jotain asiaa ja näistä muutoksista on oltava täysin avoimia. Yhtään päätöstä ei saa jättää tekemättä siksi, ettemme vielä tiedä kaikkia sen vaikutuksia. Niitä ei koskaan ole tiedetty eikä tulla tietämään.

Suomi ja sen yritykset eivät nouse eivätkä kasva tyhjänpäiväisen jälkipelin voimin. Etenkään sellaisen, joka ei ole innostavaa ja toimintaa kiihdyttävää sparrausta, vaan joka pyrkii osoittamaan päätökset vääriksi edellä esitettyjen nyrkkisääntöjen voimin. Jälkipelin sijaan nousuun ja kasvuun johtavat päätökset luodaan jatkuvalla avoimuudella, intoa puhkuvalla jakamisen ja uteliaisuuden kulttuurilla. Johtajien tehtäväksi jää avoimuuden synnyttäminen ja sen innostaminen, mutta vielä tärkeämpänä rohkea päätöksenteko etenkin silloin, kun epävarmuus verhoaa tulevaisuutta keskustelun ollessa vielä kesken.

Ja joskus päätösten ja muutosten pitää olla yllätyksellisiä. Odottamaton päätös saattaa saada aikaan tarvittavan murtuman yhteiskunnan tai liike-elämän jämähtäneisyyden patoon. Käynnistää tarvittavan pöhinän ollen keskustelunavaus seuraavia isompia päätöksiä varten. Siinä hintasota toivoakseni tulee onnistumaan.

2 kommenttia :

  1. Ja mikä hauskinta, S-ryhmän myynti on noussut tämän päätöksen myötä niin hurjasti, että lopulta se on kuitenkin vain kasvattanut heidän liikevaihtoaan, vaikka euromääräisesti osasta tavaroista maksetaan vähemmän.
    Pidempiaikaisia vaikutuksia mielenkiinnolla odotellen!

    Mutta oikeassa olet tuosta rohkeudesta, useilta johtajilta puuttuu rohkeus tehdä päätöksiä, kokeilla tehdä asioita eri tavalla kuin on ennen tehty. Suomeen tarvittaisiin rohkeita päätöksentekijöitä lisää. Onneksi on vaalit tulossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muuse, kiitos kommentista!

      En tosiaan tunne vähittäiskauppaa läheisesti enkä pysty näkemään ketjujen myyntilukuja, mutta näkyvyyttä tuo päätös halpuuttamisesta takuulla sai aikaan. En yhtään epäilisi sillä olleen jo vaikutusta liikevaihtoonkin. Pitkällä aikajänteellä on mielenkiintoista nähdä mitä käy, kun kuluttajien vaakakupissa painavat muutkin seikat kuin nyt pinnalla ollut hinta.

      Lisää rohkeita päätöksiä ja päätöksentekijöitä :)

      Poista